torstai 3. joulukuuta 2009

Työtyytyväisyyskysely

2 vuotta sitä kesti, mutta tänään se päättyi. Nimittäin onnellinen työtyytyväisyyskyselyttömyysajanjakso nykyisessä työpaikassani. Aikaisemmissa tehdastuotantotöissä olin jo ehtinyt näihin kyselyihin kyllästyä liiankin kanssa. Ketään ne eivät yleensä kiinnostaneet,mutta silti niitä täytettiin. Eikä kyselyjen tuloksiin missään vaiheessa palattu, joten oletan johdonkin viis niistä veisanneen. Olivathan ne trendikkäitä joskus 90-luvun loppupuolella Jari Sarasvuon aikoihin..ehkä.

No itse asiaan. Suurinta hilpeyttä tänään täyttämässäni kyselyssä aiheutti kohta: "Tunnetko päivittäisten työtehtävien tuottavan sinulle tyydytystä ja mielihyvää?" Asennan putkia pimeässä, likaisessa ja näin talvisaikaan hyytävän kylmässä sekä vetoisassa laivanraakileessa. En tiedä kuinka perverssi pitää olla saadakseen siitä tyydytystä, mutta kyllä sillä vähintään psykiatrin puheille pääsisi. Suurinta mielihyvää hommassa tuottaa kellon viisarien siirtyminen näyttämään aikaa 15.05 ja joka toinen perjantai pankkitilille kolahtava korvaus menetetystä vapaa-ajasta.

Toinen kiinnostava kysymys liittyi työn ohjeistamisen hyötyihin . Ilmeisesti yrityksessä on käytössä joku työnohjaussuunnitelma tai vastaava, josta en kyllä itse ole vielä kahden ja puolen vuoden aikana kertaakaan kuullut. On vaikea sanoa mielipidettä suuntaan tai toiseen tässä tapauksessa.

Kaikki sana on vapaa -kohdat jätin täyttämättä, joten ilmeisesti olen tyytyväinen yrityksen toimintaan omalta osaltani. Kiva, että sitä varten tarvitsi palkata konsulttifirma kyselyä laatimaan kun olisin sen voinut yhdessä lauseessa pomolle kertoa, jos vain olisi kysytty. On se vaan niin B. Virtasta että...



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti